Blogimaailmassa kohistiin jokunen vuosi sitten oikein urakalla Sensain puhdistusliinasta, Sponge Chiefistä, joka sai kosmetiikkarakastajien keskuudessa muistaakseni Myyn keksimän lempinimen rakkausrätti. En ole alkuinnostuksen jälkeen suhtautunut omaan rakkausrättiini aivan yhtä intohimoisesti kuin monet muut aikoinaan, mutta kyllähän minäkin pidin, ja pidän edelleen, omasta puhdistusliinastani. Minulla on tosin ollut jo jonkin aikaa käytössä Sensain ohella Duroyn versio tästä rievusta, jonka avulla olen päässyt eroon kierteestä käyttää kertakäyttöisiä puhdistusliinoja. Vaikka liinat on tarkoitettu samaan asiaan, kasvojen puhdistamiseen, ovat nämä itse asiassa hyvin erilaisia.
![]()
![]()
Sensain rätin puhdistusteho on omaa luokkaansa. Sillä saa kasvojen tavanomaisen pesun ja meikkien poistamisen jälkeen lähes aina jotain klähmää irti kasvoista, kuten meikkivoiteen jämät kaulalta tai hiusrajasta. Tiedän, meikkien puhdistamisen jälkeen jämiä ei kuuluisi enää löytyä mistään, mutta itse ainakin kiireessä tykkään varmistaa mahdollisimman täydellisen puhtauden liinan kanssa. Varsinkin kaula on heikko kohtani, sitä kun en jaksa pyyhkiä kovinkaan pitkään perinteisillä vanulapuilla.
![]()
Duroynkin liina tulee kastella ennen käyttöä, mutta se ei ole kuivana koppurainen, vaan se on materiaaliltaan pehmeää, huokoista mikrokuitukangasta. Liina on todella kätevän kokoinen ja se taittuu pastilliaskin kokoiseen tilaan vaivatta. Duroyn rätti ei ole puhdistusominaisuuksiltaan yhtä hyvä kuin arvokkaampi sisarensa, mutta se hoitaa kuitenkin hommansa lähes kiitettävästi. Tämä on myös hellävaraisempi iholle. Vaikka inhoan kummankin rätin pesemistä, on Duroy hieman mukavampi pestä pienemmän kokonsa ja vähemmän imukykyisen materiaalinsa ansiosta.
Käytin ensimmäistä vuonna 2009 ostamaani Sensain liinaa aivan pöyristyttävän kauan, kunnes tajusin, että se täytyy joskus vaihtaakin. Muistaakseni Satu mainitsi nakkaavansa liinan pois muutaman kuukauden käytön jälkeen. Duroyn liina pysyy mielestäni pidempään käyttökelpoisena, sillä se ei tule karheaksi käytössä samoin kuin Sensai. Monet pesevät liinat käsittääkseni pesukoneessa, mutta Sensaita en ole uskaltautunut pesemään muuten kuin käsin.
![]()
En tiedä mitä joku ihon asiantuntija sanoisi liinojen käyttämisestä päivittäin, onko se siis liian väkivaltaista iholle. Omakin ihoni on toisinaan hyvin herkkä, enkä koskaan varsinaisesti hinkkaa ihoani näillä. Järki kuitenkin sanoo, että jossain määrin myös kuorivien liinojen aktiivikäyttö vähintäänkin kuivattaa ihoa. Olen kuitenkin nyt käyttänyt näitä aktiivisesti, koska kyllästyin kertakäyttöliinojen muodossa aiheuttamaani jätemäärään. Ei tämä maapalloa pelasta, mutta on kuitenkin jonkinnäköinen alku.
![]()
Sensain liina on koostumukseltaan sienimäinen, eli se vaatii kastelun ennen käyttöä. Kuivana ja jopa vähän nahkeana liina on kova koppura, jolla ihoa ei todellakaan tee mieli lähteä raapimaan. Liina on kooltaan suurempi kuin Duroyn kätevä miniliina, ja kuivuneena sitä on lähes mahdotonta taitella eri muotoon kuin mihin se on kuivuessaan asettunut. Tämän ominaisuuden vuoksi en tykkää kantaa liinaa mukana matkoilla, vaan nappaan ennemmin mukaan pienen Duroyn. Sensai on hieman arvokkaampi kuin Duroyn noin viiden euron liina. Se maksaa muistaakseni n. 12e, ellei hinta ole viime aikoina noussut. Omani olen ostanut laivalta.
Sensain rätin puhdistusteho on omaa luokkaansa. Sillä saa kasvojen tavanomaisen pesun ja meikkien poistamisen jälkeen lähes aina jotain klähmää irti kasvoista, kuten meikkivoiteen jämät kaulalta tai hiusrajasta. Tiedän, meikkien puhdistamisen jälkeen jämiä ei kuuluisi enää löytyä mistään, mutta itse ainakin kiireessä tykkään varmistaa mahdollisimman täydellisen puhtauden liinan kanssa. Varsinkin kaula on heikko kohtani, sitä kun en jaksa pyyhkiä kovinkaan pitkään perinteisillä vanulapuilla.
Duroynkin liina tulee kastella ennen käyttöä, mutta se ei ole kuivana koppurainen, vaan se on materiaaliltaan pehmeää, huokoista mikrokuitukangasta. Liina on todella kätevän kokoinen ja se taittuu pastilliaskin kokoiseen tilaan vaivatta. Duroyn rätti ei ole puhdistusominaisuuksiltaan yhtä hyvä kuin arvokkaampi sisarensa, mutta se hoitaa kuitenkin hommansa lähes kiitettävästi. Tämä on myös hellävaraisempi iholle. Vaikka inhoan kummankin rätin pesemistä, on Duroy hieman mukavampi pestä pienemmän kokonsa ja vähemmän imukykyisen materiaalinsa ansiosta.
Käytin ensimmäistä vuonna 2009 ostamaani Sensain liinaa aivan pöyristyttävän kauan, kunnes tajusin, että se täytyy joskus vaihtaakin. Muistaakseni Satu mainitsi nakkaavansa liinan pois muutaman kuukauden käytön jälkeen. Duroyn liina pysyy mielestäni pidempään käyttökelpoisena, sillä se ei tule karheaksi käytössä samoin kuin Sensai. Monet pesevät liinat käsittääkseni pesukoneessa, mutta Sensaita en ole uskaltautunut pesemään muuten kuin käsin.
En tiedä mitä joku ihon asiantuntija sanoisi liinojen käyttämisestä päivittäin, onko se siis liian väkivaltaista iholle. Omakin ihoni on toisinaan hyvin herkkä, enkä koskaan varsinaisesti hinkkaa ihoani näillä. Järki kuitenkin sanoo, että jossain määrin myös kuorivien liinojen aktiivikäyttö vähintäänkin kuivattaa ihoa. Olen kuitenkin nyt käyttänyt näitä aktiivisesti, koska kyllästyin kertakäyttöliinojen muodossa aiheuttamaani jätemäärään. Ei tämä maapalloa pelasta, mutta on kuitenkin jonkinnäköinen alku.
Eräs ihan huippujuttu näiden kanssa on ollut se, että olen alkanut käyttää useammin kasvonaamioita. Naamioiden käyttämättömyyteni johtuu lähes aina laiskuudesta - en jaksa levittää niitä kasvoille, koska niiden pois peseminen on mukamas niin työlästä. Rätin kanssa viimeisetkin naamion rippeet saa pyyhittyä pois. Jos liina ei miellytä jokapäiväisessä käytössä tai on liian raaka kokemus, kannattaa sitä hyödyntää ainakin kyseisessä puuhassa.
Kuinka moni käyttää vielä aktiivisesti rakkausrättiä? Vai onko se rakkautta laisinkaan?