Koin suurta palettirakastumista tämän viimeisen, esittelemättä jääneen Guerlainin kuuden sävyn vakiovalikoiman paletin kanssa. Aiempia palettiesittelyjä voi käydä kurkkimassa täällä ja täällä.
Ranskalaisen, Pariisissa sijaitsevan aukion mukaan nimetty Place Vendôme lähti mukaan täysin hetken mielijohteesta. Kuten kaksi muutakin kuuden sävyn palettiani, irtosi tämäkin puoleen hintaan, joten kauaa en ostosta harkinnut.
![]()
Ennen kuin kerron enemmän itse paletista, pitää minun sanoa muutama sananen yleisesti luomiväreistä. En ole ylistänyt maasta taivaisiin kahta aiemmin nähtyä Guerlainin palettiani, vaikka ne ovat todella hyviä. Niissä ei varmastikaan useimpien mielestä ole mitään vikaa, mutta minun kanssani niiden koostumuksesta ei tullut parhaita kavereita. Tajusin eräänä päivänä ystäväni kanssa luomiväreistä puhuessani, että luomiväritkin ovat hyvin makukysymys. Minä pidän esim. Diorin Iridescent-laatuisia luomivärejä hyvin hankalina käyttää. En saa niitä erottumaan toisistaan, vaan niistä kehkeytyy epämääräinen mössö luomelle. Yllättävää kyllä, pidänkin sitten kovasti Sleekin merkin ensimmäisten joukossa ilmestyneiden palettien sävyistä, jotka monien mielestä ovat aivan liian pehmeitä ja murenevia. Jokin pieni eroavaisuus Diorin ja Sleekin sävyjen välillä kuitenkin on, ja se jokin saa minut pitämään toisesta ja hylkäämään toisen. Keskustelin ystäväni kanssa myös Too Facedin Joy To The Girlsista. Minä koin paletin sävyt vaihtelevan laatuisina, mutta ystäväni piti kaikista sävyistä kovasti. Tajusin, ettei jonkun toisen suosituksesta siis kannata aivan varauksetta sännätä ostamaan palettia, samoin kuin ei kannata jättää jotakin kokeilematta ainoastaan toisen arvostelun vuoksi. Jotkut paletit toki ovat oikeasti onnistuneempia kuin toiset, mutta mieltymykset voivat kuitenkin vaihdella suuresti. Minä henkilökohtaisesti pidän eniten, kuten monesti kuultu, kermaisen pehmeistä ja superpigmenttisistä luomiväreistä.
![]()
Place Vendôme yltää kolmesta paletistani lähimmäksi mieltymyksiäni. Sävyt ovat ajattomia, mutta eivät mitäänsanomattomia. Jokaisessa on tarpeeksi sitä jotain, jotta olen jaksanut tarttua tähän jopa meikkiapatiani jälkimainingeissa.
![idkuva]()
Huomioni sai alunperin kiinnittymään tähän palettiin keskiosan pieni sininen ruutu. Pidän sävyä hyvin klassisena sinisenä, joka toimii aina. Jos mustaa ei lasketa väriksi, taitaa tuo sininen olla lempivärini vaatteissa.
![]()
Swatcheista näkyy hyvin sävyjen loistava pigmenttisyys ja pehmeä levittyvyys. Luomivärien alla on ainoastaan hetki sitten levitettyä käsivoidetta, ei pohjustajaa.
![]()
Kuvasin yhden paletilla tekemistäni meikeistä, mutta voi nyyh, että se näyttää kuvassa erilaiselta. Meikki oli luonnossa mielestäni kaunis ja näyttävä, mutta kuvassa se näyttää kelmeältä. Meikissä on joka tapauksessa käytetty paletin kaikkia sävyjä. Rajauksena on käytetty paletin rajaussävyksi tarkoitettua tummaa petroolinsinistä, joka kosteana käytettynä hoitaa hommansa hyvin. Kokonaisuudessaan paletti on mainio, ja tykkään siitä kovasti!
![]()
Miltä Place Vendôme vaikuttaa? Mikä kolmesta paletistani on suosikkinne?
Ps. Jaksakaa vielä hetki odottaa arvontaa!
Ranskalaisen, Pariisissa sijaitsevan aukion mukaan nimetty Place Vendôme lähti mukaan täysin hetken mielijohteesta. Kuten kaksi muutakin kuuden sävyn palettiani, irtosi tämäkin puoleen hintaan, joten kauaa en ostosta harkinnut.
Ennen kuin kerron enemmän itse paletista, pitää minun sanoa muutama sananen yleisesti luomiväreistä. En ole ylistänyt maasta taivaisiin kahta aiemmin nähtyä Guerlainin palettiani, vaikka ne ovat todella hyviä. Niissä ei varmastikaan useimpien mielestä ole mitään vikaa, mutta minun kanssani niiden koostumuksesta ei tullut parhaita kavereita. Tajusin eräänä päivänä ystäväni kanssa luomiväreistä puhuessani, että luomiväritkin ovat hyvin makukysymys. Minä pidän esim. Diorin Iridescent-laatuisia luomivärejä hyvin hankalina käyttää. En saa niitä erottumaan toisistaan, vaan niistä kehkeytyy epämääräinen mössö luomelle. Yllättävää kyllä, pidänkin sitten kovasti Sleekin merkin ensimmäisten joukossa ilmestyneiden palettien sävyistä, jotka monien mielestä ovat aivan liian pehmeitä ja murenevia. Jokin pieni eroavaisuus Diorin ja Sleekin sävyjen välillä kuitenkin on, ja se jokin saa minut pitämään toisesta ja hylkäämään toisen. Keskustelin ystäväni kanssa myös Too Facedin Joy To The Girlsista. Minä koin paletin sävyt vaihtelevan laatuisina, mutta ystäväni piti kaikista sävyistä kovasti. Tajusin, ettei jonkun toisen suosituksesta siis kannata aivan varauksetta sännätä ostamaan palettia, samoin kuin ei kannata jättää jotakin kokeilematta ainoastaan toisen arvostelun vuoksi. Jotkut paletit toki ovat oikeasti onnistuneempia kuin toiset, mutta mieltymykset voivat kuitenkin vaihdella suuresti. Minä henkilökohtaisesti pidän eniten, kuten monesti kuultu, kermaisen pehmeistä ja superpigmenttisistä luomiväreistä.
Place Vendôme yltää kolmesta paletistani lähimmäksi mieltymyksiäni. Sävyt ovat ajattomia, mutta eivät mitäänsanomattomia. Jokaisessa on tarpeeksi sitä jotain, jotta olen jaksanut tarttua tähän jopa meikkiapatiani jälkimainingeissa.
Huomioni sai alunperin kiinnittymään tähän palettiin keskiosan pieni sininen ruutu. Pidän sävyä hyvin klassisena sinisenä, joka toimii aina. Jos mustaa ei lasketa väriksi, taitaa tuo sininen olla lempivärini vaatteissa.
Swatcheista näkyy hyvin sävyjen loistava pigmenttisyys ja pehmeä levittyvyys. Luomivärien alla on ainoastaan hetki sitten levitettyä käsivoidetta, ei pohjustajaa.
Kuvasin yhden paletilla tekemistäni meikeistä, mutta voi nyyh, että se näyttää kuvassa erilaiselta. Meikki oli luonnossa mielestäni kaunis ja näyttävä, mutta kuvassa se näyttää kelmeältä. Meikissä on joka tapauksessa käytetty paletin kaikkia sävyjä. Rajauksena on käytetty paletin rajaussävyksi tarkoitettua tummaa petroolinsinistä, joka kosteana käytettynä hoitaa hommansa hyvin. Kokonaisuudessaan paletti on mainio, ja tykkään siitä kovasti!
Miltä Place Vendôme vaikuttaa? Mikä kolmesta paletistani on suosikkinne?
Ps. Jaksakaa vielä hetki odottaa arvontaa!