Siitä on kohta kaksi kuukautta, kun aloitin Isotretinoin Actavis-lääkevalmisteen käytön. Kirjoitin juuri lääkekuurin aloitettuani postauksen ihoni tilanteesta ja tuoreesta aknediagnoosistani. Jos aihe kiinnostaa, suosittelen lukemaan postauksen täältä. Olen työstänyt tätä tekstiä useita viikkoja, koska tuntuu, että aina kun olen kirjoittanut jotain, muuttuu tilanne seuraavina päivinä.
Voin iloiten sanoa, että iholleni kuuluu parempaa. Ei tosiaan vielä hyvää, mutta ylemmästä kuvasta on tultu paljon parempaan tilanteeseen. Kuten aiemmin totesin, elää tilanne kuitenkin koko ajan. Se, että tänään on hyvä ihopäivä, ei todellakaan tarkoita sitä, että huomennakin olisi. Olen huomannut selkeän syy-seuraus-suhteen: kun annan ihon olla aivan rauhassa välttäen kaikenlaista räpläämistä sen kanssa, voi se huomattavasti paremmin. Räpläämisellä tarkoitan turhaa pesemistä, koskettelua ja erityisesti meikkaamista. Iho ärtyy varsinkin meikkaamisesta niin, että se on arka ja helottaa kirkkaan punaisena.
Miten muuten lääke sitten on vaikuttanut?
Suunnilleen viikon kuluttua lääkkeen aloittamisesta alkoi jäätävä huulten kuivuminen. Huulirasvaa kului kirjaimellisesti jatkuvasti, eikä sekään tuntunut auttavan. Huulet kuoriutuivat, ja niistä irtosi isoja riekaleita niin, että välillä tuli ihan verta suupielistä. Suupielet ja nenänpielet halkeilivat varsinkin, jos käytin meikkiä. Pahin kuivuminen tapahtui onneksi ensimmäisen lomapätkäni aikaan, joten saatoin olla paljon ilman meikkiä. Meikki olisi näyttänyt ihan karsealta hilseilevällä ja halkeilevalla naamalla. Huulet kuivuvat edelleen, mutta eivät yhtä paljon kuin lääkekuurin alussa.
![]()
Kolmen viikon kuluttua lääkityksen aloittamisesta alkoi käsien kuivuminen. Kädet kuivuivat niin, että niihin tuli rupia, ellen rasvannut niitä koko ajan. Myös haavaumia tuli todella helposti, eivätkä haavat meinanneet parantua oikein millään. Esimerkkinä pieni paperista saatu viilto kämmeneen, joka oli viisi päivää haavavaiheessa. Myös vartalolle ilmestyi outoihin paikkoihin kuivia alueita. Edelleen ihoni on hyvin arka ja helposti ärtyvä. Kasvot helottavat pesun jälkeen kirkkaan punaisina, vaikka yrittäisin poistaa meikit tai vain pestä kasvot kuinka hellävaraisesti tahansa.
Akneni paheni aluksi, kuten pakkausselosteessa uhattiin. Ne kohdat, joissa minulla on ollut sitkeitä näppyjä, tuntuivat olevan tulehtuneina jatkuvasti. Uusia näppyjä tuli itsepintaisesti koko ajan lisää, ja aloin olla jo aika hermostunut. Kuitenkin vajaan viiden viikon päästä lääkekuurin aloittamisesta iho alkoi äkkiä parantua merkittävästi. Olin jo aiemmin huomannut, ettei ihoni rasvoittunut näppyjen ilmaantumisesta huolimatta yhtä paljon kuin ennen, mutta nyt sitkeimmätkin finnit alkoivat kuivua ja hävitä. Jopa pari arpea haalistui.
![]()
Mutta - muutama päivä ihon radikaalin ja nopean muka-parantumisen jälkeen näppyjä alkoi taas ilmaantua, eivätkä sitkeimmät meinanneet parantua millään. Tuohon aikaan minulla oli kovasti stressiä. Täytyy myöntää, että odotin isotretinoiinin olevan jonkinlainen ihmetuote, joka parantaisi ihoni saman tien. Mutta ei se ainakaan minun kohdallani ole pitänyt paikkansa.
Tällä hetkellä ihoni paranee pikku hiljaa, mutta jännää aaltoliikettä on jatkuvasti havaittavissa. Näppy tulee, näppy kuivuu, koko naama kuivuu, näppy ilmestyy taas samaan kohtaan, kuivuu taas jne. Ihoni ei ole vielä todellakaan virheetön, mutta olen iloinen jo pienistäkin muutoksista parempaan päin! En rohkene odotakaan täydellistä ihoa tai pysyvää lopputulosta, mutta aion nauttia jokaisesta hetkestä, jos saan pitää edes hieman paremman ihon. Ja jos tämä tästä vielä radikaalisti paranee, niin voi onnea! Olen jo parhaimpina päivinä voinut hylätä peiteaineet ja käyttää pelkkää mineraalimeikkipohjaa. Eikä meikki ole sulanut koko päivänä, vaikka olen jättänyt kiinnityssuihkeen pois. Kärsivällisyyttä tämä projekti kuitenkin vaatii.
Yksi ärsyttävimmistä puolista lääkkeen kanssa on ollut viime aikoina se, ettei mikään meikkipohja tunnu sopivan iholleni. Nestemäiset meikkivoiteet eivät asettaudu iholle nätisti, vaan kasautuvat ja raidoittuvat epätasaisesti ja todella epäsiistin näköisesti. Kuvitelkaa levittävänne meikkivoidetta iholle, jolla on kiiltävä, liukas kalvo. Meikkipuuteri taas on aivan liian kuivattava. bareMineralsin mineraalipohja sopi iholleni aikansa täydellisesti, mutta se toi viikon käytön jälkeen todella sitkeitä näppyjä iholleni. Yllä olevassa kuvassa minulla on mineraalipohja käytössä, mutta nyt lomalla en ole toistaiseksi käyttänyt meikkiä ollenkaan näppyjen pelossa. Satunnaiseen meikkailuun käytän kuitenkin jatkossakin mineraalipohjaa, kunnes voin taas palata nestemäisiin meikkipohjiin.
Minun on täytynyt opetella myös hoitamaan ihoa aivan uudella tavalla. Jos jotakuta kiinnostaa, voin tehdä lääkekuurin aikaisesta ihonhoitorutiinistani oman postauksensa, sillä käyttämäni tuotteet ja ihoni tarpeet ovat muuttuneet paljon.
Päällimmäisenä tunteena lääkekuurin kanssa minulla on tällä hetkellä toisaalta ilo, mutta toisaalta myös turhautuneisuus. Haluaisin nopeammin tuloksia, ja myös pessimisti minussa nostaa päätään - mitä jos lääke ei pure minuun kunnolla? Ihoni on yllä olevissa 13.7. otetuissa kuvissa minun mittapuullani aivan mahtavassa kunnossa, mutta kun vaikutus ei tunnu olevan millään lailla pysyvä. Yritän nyt kuitenkin pysyä nahoissani ja seurata kärsivällisesti tilannetta.
Edellinen postaukseni aiheesta herätti monessa pohdintaa iho-ongelmista ja erityisesti isotretinoiinista. Miettiikö joku siellä edelleen lääkekuurin aloittamista?
 |
| 24.5.2014 |
Voin iloiten sanoa, että iholleni kuuluu parempaa. Ei tosiaan vielä hyvää, mutta ylemmästä kuvasta on tultu paljon parempaan tilanteeseen. Kuten aiemmin totesin, elää tilanne kuitenkin koko ajan. Se, että tänään on hyvä ihopäivä, ei todellakaan tarkoita sitä, että huomennakin olisi. Olen huomannut selkeän syy-seuraus-suhteen: kun annan ihon olla aivan rauhassa välttäen kaikenlaista räpläämistä sen kanssa, voi se huomattavasti paremmin. Räpläämisellä tarkoitan turhaa pesemistä, koskettelua ja erityisesti meikkaamista. Iho ärtyy varsinkin meikkaamisesta niin, että se on arka ja helottaa kirkkaan punaisena.
Miten muuten lääke sitten on vaikuttanut?
Suunnilleen viikon kuluttua lääkkeen aloittamisesta alkoi jäätävä huulten kuivuminen. Huulirasvaa kului kirjaimellisesti jatkuvasti, eikä sekään tuntunut auttavan. Huulet kuoriutuivat, ja niistä irtosi isoja riekaleita niin, että välillä tuli ihan verta suupielistä. Suupielet ja nenänpielet halkeilivat varsinkin, jos käytin meikkiä. Pahin kuivuminen tapahtui onneksi ensimmäisen lomapätkäni aikaan, joten saatoin olla paljon ilman meikkiä. Meikki olisi näyttänyt ihan karsealta hilseilevällä ja halkeilevalla naamalla. Huulet kuivuvat edelleen, mutta eivät yhtä paljon kuin lääkekuurin alussa.
Kolmen viikon kuluttua lääkityksen aloittamisesta alkoi käsien kuivuminen. Kädet kuivuivat niin, että niihin tuli rupia, ellen rasvannut niitä koko ajan. Myös haavaumia tuli todella helposti, eivätkä haavat meinanneet parantua oikein millään. Esimerkkinä pieni paperista saatu viilto kämmeneen, joka oli viisi päivää haavavaiheessa. Myös vartalolle ilmestyi outoihin paikkoihin kuivia alueita. Edelleen ihoni on hyvin arka ja helposti ärtyvä. Kasvot helottavat pesun jälkeen kirkkaan punaisina, vaikka yrittäisin poistaa meikit tai vain pestä kasvot kuinka hellävaraisesti tahansa.
 |
| Nenänpielien ja huulten halkeilu oli kivuliasta. |
Akneni paheni aluksi, kuten pakkausselosteessa uhattiin. Ne kohdat, joissa minulla on ollut sitkeitä näppyjä, tuntuivat olevan tulehtuneina jatkuvasti. Uusia näppyjä tuli itsepintaisesti koko ajan lisää, ja aloin olla jo aika hermostunut. Kuitenkin vajaan viiden viikon päästä lääkekuurin aloittamisesta iho alkoi äkkiä parantua merkittävästi. Olin jo aiemmin huomannut, ettei ihoni rasvoittunut näppyjen ilmaantumisesta huolimatta yhtä paljon kuin ennen, mutta nyt sitkeimmätkin finnit alkoivat kuivua ja hävitä. Jopa pari arpea haalistui.
 |
| 13.7.2014 - erittäin hyvä ihopäivä. |
Mutta - muutama päivä ihon radikaalin ja nopean muka-parantumisen jälkeen näppyjä alkoi taas ilmaantua, eivätkä sitkeimmät meinanneet parantua millään. Tuohon aikaan minulla oli kovasti stressiä. Täytyy myöntää, että odotin isotretinoiinin olevan jonkinlainen ihmetuote, joka parantaisi ihoni saman tien. Mutta ei se ainakaan minun kohdallani ole pitänyt paikkansa.
Tällä hetkellä ihoni paranee pikku hiljaa, mutta jännää aaltoliikettä on jatkuvasti havaittavissa. Näppy tulee, näppy kuivuu, koko naama kuivuu, näppy ilmestyy taas samaan kohtaan, kuivuu taas jne. Ihoni ei ole vielä todellakaan virheetön, mutta olen iloinen jo pienistäkin muutoksista parempaan päin! En rohkene odotakaan täydellistä ihoa tai pysyvää lopputulosta, mutta aion nauttia jokaisesta hetkestä, jos saan pitää edes hieman paremman ihon. Ja jos tämä tästä vielä radikaalisti paranee, niin voi onnea! Olen jo parhaimpina päivinä voinut hylätä peiteaineet ja käyttää pelkkää mineraalimeikkipohjaa. Eikä meikki ole sulanut koko päivänä, vaikka olen jättänyt kiinnityssuihkeen pois. Kärsivällisyyttä tämä projekti kuitenkin vaatii.
 |
| Parhaina ihopäivinä meikkipohjana pelkkä mineraalipohja. |
Yksi ärsyttävimmistä puolista lääkkeen kanssa on ollut viime aikoina se, ettei mikään meikkipohja tunnu sopivan iholleni. Nestemäiset meikkivoiteet eivät asettaudu iholle nätisti, vaan kasautuvat ja raidoittuvat epätasaisesti ja todella epäsiistin näköisesti. Kuvitelkaa levittävänne meikkivoidetta iholle, jolla on kiiltävä, liukas kalvo. Meikkipuuteri taas on aivan liian kuivattava. bareMineralsin mineraalipohja sopi iholleni aikansa täydellisesti, mutta se toi viikon käytön jälkeen todella sitkeitä näppyjä iholleni. Yllä olevassa kuvassa minulla on mineraalipohja käytössä, mutta nyt lomalla en ole toistaiseksi käyttänyt meikkiä ollenkaan näppyjen pelossa. Satunnaiseen meikkailuun käytän kuitenkin jatkossakin mineraalipohjaa, kunnes voin taas palata nestemäisiin meikkipohjiin.
Minun on täytynyt opetella myös hoitamaan ihoa aivan uudella tavalla. Jos jotakuta kiinnostaa, voin tehdä lääkekuurin aikaisesta ihonhoitorutiinistani oman postauksensa, sillä käyttämäni tuotteet ja ihoni tarpeet ovat muuttuneet paljon.
Päällimmäisenä tunteena lääkekuurin kanssa minulla on tällä hetkellä toisaalta ilo, mutta toisaalta myös turhautuneisuus. Haluaisin nopeammin tuloksia, ja myös pessimisti minussa nostaa päätään - mitä jos lääke ei pure minuun kunnolla? Ihoni on yllä olevissa 13.7. otetuissa kuvissa minun mittapuullani aivan mahtavassa kunnossa, mutta kun vaikutus ei tunnu olevan millään lailla pysyvä. Yritän nyt kuitenkin pysyä nahoissani ja seurata kärsivällisesti tilannetta.
Edellinen postaukseni aiheesta herätti monessa pohdintaa iho-ongelmista ja erityisesti isotretinoiinista. Miettiikö joku siellä edelleen lääkekuurin aloittamista?