Tänään rönsyillään blogini varsinaisen aihepiirin ohitse matkailupostauksen merkeissä. Tämän kesän lomakohteekseni valikoitui Puola, ja päätin jakaa teidän kanssanne omat kokemukseni kohteesta.
Moni tuttuni on käynyt viime vuosien aikana Gdanskissa ja kehunut paljon paikan tunnelmaa ja edullista hintatasoa, joten päätin itsekin tutustua paikkaan. Pidän yleisesti ottaen enemmän suurkaupungeista kuten Pariisista ja Lontoosta, mutta Gdansk oli suopeampi valinta tämänhetkiselle budjetille. Yllättävän hyvin kuitenkin viihdyin rauhallisemmissakin maisemissa.
![]()
Kaikki kuvat on otettu Sopotista, koska Gdanskissa en jaksanut raahata kameraa mukana.
![]()
Gdansk on Puolan pohjoisosassa sijaitseva satamakaupunki, joka muodostaa Gdynian ja Sopotin kanssa niin sanotun kolmoiskaupungin. Yöpymiskohteenamme toiminut Sopot on pieni kaupunki, jossa voi viettää rantalomaa, syödä hyvin ja edullisesti, tehdä pieniä ostoksia ja haahuilla ympäriinsä kauniissa maisemissa. Minua kuitenkin miellytti enemmän lyhyen junamatkan päässä sijaitseva Gdansk, josta löytyy enemmän kulttuuria, ostosmahdollisuuksia, sekä upea vanha kaupunki. Gdyniaan emme tutustuneet tällä kertaa tarkemmin.
![]()
Teitä monia blogiini eksyneitä saattaa kiinnostaa ennen kaikkea ostosmahdollisuudet, mutta kerron kuitenkin ensin lyhyesti yleisesti Puolasta lomakohteena. Tai tarkalleen ottaen Gdanskista ja Sopotista, koska niissä vietin suurimman osan ajasta. Enimmäkseen olin erittäin tyytyväinen matkaan, mutta joitain ristiriitaisuuksia havaitsin. Aloitan siis vikinällä ja negatiivisilla asioilla. Itse asiakaspalvelutyötä aina siivoamisesta ja ravintolatyöstä nykyiseen työhöni tehneenä kiinnitän paljon huomiota yksityiskohtiin. Puolassa kaikki oli yleisesti ottaen hyvin hidasta. Kaupoissa, ravintoloissa ja hotellissa oli tavallisesti paljon työntekijöitä, mutta he usein juttelivat keskenään tai selailivat puhelimiaan sen sijaan, että olisivat palvelleet asiakkaita (poikkeuksena Sephora, josta alla enemmän). Esim. vaatekaupoissa ostotapahtuma saattoi kestää jonotuksineen (esim. kolme ihmistä jonossa) 20 minuuttia, minkä jälkeen sai pysähtyä vielä ovella, kun vaatteeseen jäänyt hälytin alkoi soida. Välillä odotimme kahvin saapumista 20 minuuttia, jne. Pieniä, mutta suomalaista hätähousua hämmentäviä asioita.
![]()
Hymyn näkeminen oli Puolassa harvinaista, ja koinkin puolalaiset vielä jurottavammiksi ihmisiksi kuin suomalaiset. Osittain asiaan saattoi vaikuttaa se, että heidän taitonsa puhua englantia oli melko heikkoa, ja he tuntuivat jännittävän sen puhumista.
![]()
Toisin kuin viime kesän reissullani Prahassa, ei meitä Gdanskissa huijattu kuin kerran, ja sekin oli tyypillisesti taksimatkalla lentokentältä hotellille. Muuten ihmisiin saattoi luottaa melko hyvin esim. laskutuksessa, ja katukuvassa näkyi hyvin vähän minkäänlaista levottomuutta. Sekä Gdanskissa, että Sopotissa oli erittäin siistiä ja puhdasta. Ruoka oli todella edullista, ja hienommassakin ravintolassa aterian juomineen sai reilulla kympillä. Kulkeminen paikkojen välillä taittui todella kätevästi junalla, johon vuorokauden lippu maksoi kolmisen euroa. Kaikenkaikkiaan oli suuri plussa, että kaikki oli niin edullista. Toisin kuin vaikkapa Lontoossa, ei Puolassa tarvinnut jatkuvasti stressata lomakassan hupenemista.
![]()
Turusta lensi Gdanskiin tunnin ja 15 minuuttia, ja olo oli kuin olisi lentänyt tunnissa etelään. Ilmasto oli ajoittain hieman vaihteleva, mutta pääosin todella lämmin ja aurinkoinen. Alun pienimuotoisesta valituksestani huolimatta voin lämpimästi suositella Gdanskia matkakohteena. Paikka on selkeä, edullinen ja turvallinen, ja siellä yhdistyvät kätevästi rantaelämä ja kaupungin hälinä.
![]()
Nyt kuitenkin niihin ostosmahdollisuuksiin! Sopotissa en törmännyt kosmetiikkaostoksien toivossa kuin yhteen suurempaan liikkeeseen, Rossmanniin, joka muistuttaa minua Iso-Britannian Bootsista, mutta vaatimattomampana versiona. Liikkeessä myydään tavanomaisten meikkimerkkien Maybellinen ja Rimmelin lisäksi mm. Revlonia, sekä useita minulle tuntemattomampia edullisia sarjoja. Kaikenlaisia ihonhoito- ja hiustuotteita oli tarjolla reilut valikoimat Suomen hintatasoa edullisemmin, ja myös puolalainen Ziaja oli hyvin edustettuna.
Paremmat shoppailu-apajat sijaitsevat Gdanskissa ostoskeskus Madisonissa, joka sijaitsee aivan Gdansk Glownyn pääteaseman tuntumassa, sekä Galeria Baltyckassa. 200 liikkeen Galeria Baltyckaan pääsee kätevästi junalla, kun jää pois Wrzeszcz-asemalla. Ostoskeskusta ei voi olla löytämättä, sillä se on heti aseman vieressä. Silmiini sattui myös suuri ostoskeskus Riviera, kun ajoimme junalla Gdyniasta Gdanskiin päin. Itse vietin kuitenkin eniten aikaa Galeria Baltyckassa, koska sieltä löytyi helpoimmin kaikki toivomani liikkeet.
![]()
Pyhiinvaelluskohteenani oli tietenkin Sephora, ja kuten olette jo ehkä ennenkin havainneet, olen hyvin perso kosmetiikkatuliaisille. Tällä kertaa en kuitenkaan luopunut pennosistani Sephorassa, sillä sain sieltä kerrassaan kamalaa palvelua. Sephora-liikkeissä hyörii maasta riippumatta aina vartijoita ja useita myyjiä, mutta tällä kertaa joku seurasi minua jatkuvasti parin metrin päässä, varsinkin kun lähestyin selektiivisen kosmetiikkapuolen hyllyjä. Pohdin hieman hämilläni mikä minusta teki niin epäilyttävän näköisen, että sain olla jatkuvan tarkkailun alaisena. Eikä tämä ollut vain luuloani, sillä tapahtumia liikkeen ulkopuolella katsellut seuralaiseni pistin saman merkille - minua tosiaan seurattiin jatkuvasti. Minua moinen kyttääminen harmitti niin paljon, että saatuani vielä parilta myyjältä töykeitä vastauksia ja huokailua, lähdin yksinkertaisesti pois. Okei, ostin muutaman kynsilakan, mutta Benefitit ja muut saivat jäädä hyllyihinsä. Muunmuassa Bobbi Brownia, NYXiä ja Revlonia myyvissä Douglas-liikkeissä oli myös vartijoita, mutta he pysyivät asiallisesti kohteliaan matkan päässä, eivätkä jatkuvasti pyrähdelleet perässäni. Sephora-liikkeitä näin Gdanskissa kolme, ja Douglaseja ainakin saman verran.
![]()
INGLOTilla sainkin sitten aivan mahtavaa, osaavaa ja todella ystävällistä palvelua. INGLOT oli Puolassa yli puolet halvempaa kuin Suomessa, jotkut tuotteet jopa kolmasosan hinnasta. Lähes kaikki meikkituliaiseni ovatkin INGLOTia.
MACia ei valitettavasti saanut Gdanskista ollenkaan, vaan sitä saa Sephoran myyjän mukaan vain Varsovasta ja ainakin yhdestä suuremmasta kaupungista. Sääli, sillä käsittääkseni Puolasta saa myös MACia Suomen hintoja edullisemmin. Mutta sainpahan rahaa kulumaan ihan ilman MAC-apajiakin.
![]()
Kosmetiikka-ostoksia katsellaan seuraavassa postauksessa tarkemmin, mutta tässä hieman osviittaa. Kaikkea ei tosiaan tässä vielä ole, mutta enimmät kyllä. INGLOT-painotteista on, kuten voi nähdä.
Oletteko te käyneet Puolassa? Suunnitteletteko reissua jonnekin? Mitä Euroopan kaupunkeja suosittelisitte lomakohteeksi?
Moni tuttuni on käynyt viime vuosien aikana Gdanskissa ja kehunut paljon paikan tunnelmaa ja edullista hintatasoa, joten päätin itsekin tutustua paikkaan. Pidän yleisesti ottaen enemmän suurkaupungeista kuten Pariisista ja Lontoosta, mutta Gdansk oli suopeampi valinta tämänhetkiselle budjetille. Yllättävän hyvin kuitenkin viihdyin rauhallisemmissakin maisemissa.
Kaikki kuvat on otettu Sopotista, koska Gdanskissa en jaksanut raahata kameraa mukana.
Gdansk on Puolan pohjoisosassa sijaitseva satamakaupunki, joka muodostaa Gdynian ja Sopotin kanssa niin sanotun kolmoiskaupungin. Yöpymiskohteenamme toiminut Sopot on pieni kaupunki, jossa voi viettää rantalomaa, syödä hyvin ja edullisesti, tehdä pieniä ostoksia ja haahuilla ympäriinsä kauniissa maisemissa. Minua kuitenkin miellytti enemmän lyhyen junamatkan päässä sijaitseva Gdansk, josta löytyy enemmän kulttuuria, ostosmahdollisuuksia, sekä upea vanha kaupunki. Gdyniaan emme tutustuneet tällä kertaa tarkemmin.
Teitä monia blogiini eksyneitä saattaa kiinnostaa ennen kaikkea ostosmahdollisuudet, mutta kerron kuitenkin ensin lyhyesti yleisesti Puolasta lomakohteena. Tai tarkalleen ottaen Gdanskista ja Sopotista, koska niissä vietin suurimman osan ajasta. Enimmäkseen olin erittäin tyytyväinen matkaan, mutta joitain ristiriitaisuuksia havaitsin. Aloitan siis vikinällä ja negatiivisilla asioilla. Itse asiakaspalvelutyötä aina siivoamisesta ja ravintolatyöstä nykyiseen työhöni tehneenä kiinnitän paljon huomiota yksityiskohtiin. Puolassa kaikki oli yleisesti ottaen hyvin hidasta. Kaupoissa, ravintoloissa ja hotellissa oli tavallisesti paljon työntekijöitä, mutta he usein juttelivat keskenään tai selailivat puhelimiaan sen sijaan, että olisivat palvelleet asiakkaita (poikkeuksena Sephora, josta alla enemmän). Esim. vaatekaupoissa ostotapahtuma saattoi kestää jonotuksineen (esim. kolme ihmistä jonossa) 20 minuuttia, minkä jälkeen sai pysähtyä vielä ovella, kun vaatteeseen jäänyt hälytin alkoi soida. Välillä odotimme kahvin saapumista 20 minuuttia, jne. Pieniä, mutta suomalaista hätähousua hämmentäviä asioita.
Hymyn näkeminen oli Puolassa harvinaista, ja koinkin puolalaiset vielä jurottavammiksi ihmisiksi kuin suomalaiset. Osittain asiaan saattoi vaikuttaa se, että heidän taitonsa puhua englantia oli melko heikkoa, ja he tuntuivat jännittävän sen puhumista.
Toisin kuin viime kesän reissullani Prahassa, ei meitä Gdanskissa huijattu kuin kerran, ja sekin oli tyypillisesti taksimatkalla lentokentältä hotellille. Muuten ihmisiin saattoi luottaa melko hyvin esim. laskutuksessa, ja katukuvassa näkyi hyvin vähän minkäänlaista levottomuutta. Sekä Gdanskissa, että Sopotissa oli erittäin siistiä ja puhdasta. Ruoka oli todella edullista, ja hienommassakin ravintolassa aterian juomineen sai reilulla kympillä. Kulkeminen paikkojen välillä taittui todella kätevästi junalla, johon vuorokauden lippu maksoi kolmisen euroa. Kaikenkaikkiaan oli suuri plussa, että kaikki oli niin edullista. Toisin kuin vaikkapa Lontoossa, ei Puolassa tarvinnut jatkuvasti stressata lomakassan hupenemista.
Turusta lensi Gdanskiin tunnin ja 15 minuuttia, ja olo oli kuin olisi lentänyt tunnissa etelään. Ilmasto oli ajoittain hieman vaihteleva, mutta pääosin todella lämmin ja aurinkoinen. Alun pienimuotoisesta valituksestani huolimatta voin lämpimästi suositella Gdanskia matkakohteena. Paikka on selkeä, edullinen ja turvallinen, ja siellä yhdistyvät kätevästi rantaelämä ja kaupungin hälinä.
Nyt kuitenkin niihin ostosmahdollisuuksiin! Sopotissa en törmännyt kosmetiikkaostoksien toivossa kuin yhteen suurempaan liikkeeseen, Rossmanniin, joka muistuttaa minua Iso-Britannian Bootsista, mutta vaatimattomampana versiona. Liikkeessä myydään tavanomaisten meikkimerkkien Maybellinen ja Rimmelin lisäksi mm. Revlonia, sekä useita minulle tuntemattomampia edullisia sarjoja. Kaikenlaisia ihonhoito- ja hiustuotteita oli tarjolla reilut valikoimat Suomen hintatasoa edullisemmin, ja myös puolalainen Ziaja oli hyvin edustettuna.
Paremmat shoppailu-apajat sijaitsevat Gdanskissa ostoskeskus Madisonissa, joka sijaitsee aivan Gdansk Glownyn pääteaseman tuntumassa, sekä Galeria Baltyckassa. 200 liikkeen Galeria Baltyckaan pääsee kätevästi junalla, kun jää pois Wrzeszcz-asemalla. Ostoskeskusta ei voi olla löytämättä, sillä se on heti aseman vieressä. Silmiini sattui myös suuri ostoskeskus Riviera, kun ajoimme junalla Gdyniasta Gdanskiin päin. Itse vietin kuitenkin eniten aikaa Galeria Baltyckassa, koska sieltä löytyi helpoimmin kaikki toivomani liikkeet.
Pyhiinvaelluskohteenani oli tietenkin Sephora, ja kuten olette jo ehkä ennenkin havainneet, olen hyvin perso kosmetiikkatuliaisille. Tällä kertaa en kuitenkaan luopunut pennosistani Sephorassa, sillä sain sieltä kerrassaan kamalaa palvelua. Sephora-liikkeissä hyörii maasta riippumatta aina vartijoita ja useita myyjiä, mutta tällä kertaa joku seurasi minua jatkuvasti parin metrin päässä, varsinkin kun lähestyin selektiivisen kosmetiikkapuolen hyllyjä. Pohdin hieman hämilläni mikä minusta teki niin epäilyttävän näköisen, että sain olla jatkuvan tarkkailun alaisena. Eikä tämä ollut vain luuloani, sillä tapahtumia liikkeen ulkopuolella katsellut seuralaiseni pistin saman merkille - minua tosiaan seurattiin jatkuvasti. Minua moinen kyttääminen harmitti niin paljon, että saatuani vielä parilta myyjältä töykeitä vastauksia ja huokailua, lähdin yksinkertaisesti pois. Okei, ostin muutaman kynsilakan, mutta Benefitit ja muut saivat jäädä hyllyihinsä. Muunmuassa Bobbi Brownia, NYXiä ja Revlonia myyvissä Douglas-liikkeissä oli myös vartijoita, mutta he pysyivät asiallisesti kohteliaan matkan päässä, eivätkä jatkuvasti pyrähdelleet perässäni. Sephora-liikkeitä näin Gdanskissa kolme, ja Douglaseja ainakin saman verran.
INGLOTilla sainkin sitten aivan mahtavaa, osaavaa ja todella ystävällistä palvelua. INGLOT oli Puolassa yli puolet halvempaa kuin Suomessa, jotkut tuotteet jopa kolmasosan hinnasta. Lähes kaikki meikkituliaiseni ovatkin INGLOTia.
MACia ei valitettavasti saanut Gdanskista ollenkaan, vaan sitä saa Sephoran myyjän mukaan vain Varsovasta ja ainakin yhdestä suuremmasta kaupungista. Sääli, sillä käsittääkseni Puolasta saa myös MACia Suomen hintoja edullisemmin. Mutta sainpahan rahaa kulumaan ihan ilman MAC-apajiakin.
Kosmetiikka-ostoksia katsellaan seuraavassa postauksessa tarkemmin, mutta tässä hieman osviittaa. Kaikkea ei tosiaan tässä vielä ole, mutta enimmät kyllä. INGLOT-painotteista on, kuten voi nähdä.
Oletteko te käyneet Puolassa? Suunnitteletteko reissua jonnekin? Mitä Euroopan kaupunkeja suosittelisitte lomakohteeksi?